On jo perinne, että siinä missä Nintendo valmistaa uusia konsoleita, myös uusia Mario Karteja putkahtaa niiden myötä ulos. Jokaisen Mario Kartin odotetaan olevan hyvä, eikä yksikään tosin ole pettymystä vielä aiheuttanutkaan. Pettymyksiä välttääkseen Nintendon onkin jatkuvasti mietittävä, mitä uutta pelisarjaan voisi lisätä.

Ehostettu nettipioneeri

Mario Kart DS tuo mukanaan paljon uutta. Ensimmäistä kertaa Mario Kartissa on jopa kahdeksan eri cupia, mikä on tuplasti normaaliin määrään nähden. Tutut cupit (Mushroom, Flower, Star ja Rainbow) ovat edelleen mukana, mutta näiden lisäksi pelissä on myös neljä uutta, joissa pelataan aiemmista Mario Karteista tuttuja ratoja.

Myös täysin uusi tehtävämoodi tuli pelaajille aivan yllätyksenä. Moodi tarjoaa erilaisia kisaamisesta poikkeavia tehtäviä, kuten kolikoiden keräämistä ja porttien läpi ajamista tietyssä ajassa tai järjestyksessä. Tehtävät ovat sinänsä tervetullut uudistus, että välillä kisaamisen ärsyttäessä pelaajaa liikaa tämä voi kääntyä hieman rennomman tekemisen pariin. Joitain hirvityksiä tehtävien joukossa toki on, mutta suurin osa menee helpolla läpi. Oikeastaan liian suuri osa tehtävistä onkin liian helppoja, ja ainoa haaste on saada joihinkin tiettyihin, lähes liian vaikeisiin tehtäviin kolmen tähden arvosana. Toisaalta tämän moodin ei tarvitsekaan olla niin kiinnostava, sillä pitäähän pääpainon edelleen olla perinteisessä grand prix -kisaamisessa. Hieman hiomattomiksi tehtävät silti jäivät.

Tällä kertaa jokaisella hahmolla on myös omia ajoneuvoja, joilla on vaihtelevia ominaisuuksia. Ajoneuvoja voi myös avata lisää pelaamalla osakilpailuja läpi.

Kaikkein merkittävin Mario Kart DS:n mukana tullut uudistus on tietenkin nettipeli, joka ei esiintynyt ensi kertaa ainoastaan Mario Kart -pelisarjassa vaan myös DS-käsikonsolilla. Mario Kart DS on yleensäkin Nintendon nettipioneeri, sillä se on ensimmäinen Nintendon tekemä, online-tilassa pelattava peli. Nettipelit Nintendon konsoleilla olivat muutenkin ennen tätä julkaisua harvassa: GameCubelle julkaistiin Euroopassa ainoastaan yksi nettipeli, joka sekin oli kolmannen osapuolen tekemä.

Nettipeli toimii useimmiten ilman minkäänlaista lagia. Välillä on kuitenkin havaittavissa mm. vastustajien outoa liikehdintää ja outoja tilanteita, jolloin banaaninkuoreen törmääminen ei aiheutakaan spinnaamista. Välillä peli saattaa disconnectata, mikä on ikävää, sillä nettipelin keskeytyessä ennen aikojaan on harmi sekä vastustajille että pelaajalle itselleen: pelaajalle kertyy tilastoihin voitot ja tappiot, ja pelin päättyessä ennenaikaisesti pelaajalle merkitään tappio jokaista vastustajaa kohden.

Netissä voi käyttää haluamaansa nimimerkkiä ja sen lisäksi pelaaja voi myös tehdä itselleen pixel-artina pienehkön ikonin, joka näytetään muille pelaajille odotushuoneessa ja myös itse pelissä. Ikoni leimataan myös ajoneuvoon kiinni.

Netin ominaisuuksista puhuttaessa positiivisena yllätyksenä tulee se, että peli ilmoittaa, kun kaverilistalle lisätty henkilö etsii peliseuraa. Tällöin sattumalta samaan aikaan paikalla olevat kaverukset voivat pelata kavereiden kesken pelattavan pelin. Kaveripelin lisäksi voi valita myös, pelaako maailmanlaajuisesti vaiko pelkästään eurooppalaisten kanssa, ja että haluaako pelata omaa tasoaan vastaavia pelaajia vastaan.

Nintendon ensimmäinen nettipeli ei kuitenkaan tule ilman huonoja puolia. Jostain syystä online-tilassa ei voi valita kaikkia ratoja, ja välillä peliseuran etsiminen on puuduttavaa: esimerkiksi maailmanlaajuisessa haussa saattaa käydä niin, että löydät kolme vastustajaa, mutta viime hetkillä yhtäkkiä kadotat ne. Toisaalta kaveripeliä perustaessasi saatat toki kaverisi kanssa etsiä seuraa samaan aikaan, mutta ette vain jostain syystä löydä toisianne, vaikka peli kuitenkin tiedostaa, että kaverisi sitä seuraa etsii. Battle-moodiakaan ei jostain syystä voi netissä pelata.

Kaiken lisäksi on mahdotonta aloittaa peli manuaalisesti. Tällöin kahden pelaajan peliä perustettaessa on pakko odottaa, vaikka odottamisella ei enää mitään merkitystä olekaan.

DS:n molempia näyttöjä hyödynnetään. Toisella näytöllä näkyy luonnollisesti itse pelitilanne, kun taas alemmalla näytöllä näytetään kartta radasta. Näyttöä napauttamalla pelaaja voi joko lähentää tai loitontaa karttaa. Alanäytöstä on toisinaan hyötyä: sen avulla voit esimerkiksi havaita feikkilaatikot, jotka muuten näyttävät melko aidoilta. Alanäytöltä voit time trialissa nähdä myös kohdat, joissa olet käyttänyt luisua, miniturboa tai vaikka sienen.

Audiovisuaalisesti maittavaa

Mario Kart DS näyttää ihan hyvältä ollakseen DS-peli. Maisemat noudattavat perinteistä, mutta mukavaksi todettua Mario Kart -tyyliä, eikä kovin pahoja sahalaitoja niissä ole havaittavissa. Maisemia tosin ei ajettaessa kovin usein tule katseltua, joten hahmon ja esineiden ulkonäköön kiinnittää selvästi eniten huomiota. Ajettaessa hahmot näyttävät hyviltä, mutta esineet ovat vielä turhan kaksiulotteisen näköisiä. Hahmovalikossa kuitenkin on ikävä huomata, kuinka joitain hahmoja ei selvästi ole hiottu loppuun. Donkey Kong ei aivan näytä itseltään, eikä esimerkiksi Yoshin kuono ole niin söpön pyöreä. Pitäisikö tästä nyt syyttää tekijätiimiä vai DS:n tehoja? Ainakin kuonon kulmikkuus menee luultavasti tehojen piikkiin, mutta DK:n olisi voinut tehdä erilaiseksi.

Äänellisesti peli on viihdyttävä. Valikkomusiikki miellyttää ja ratojen musiikit ovat kaikessa uutuudessaan ja toisaalta nostalgiassaan mahtavat. Kaikkialla ääniin ei kuitenkaan ole panostettu. Mistä lähtien Donkey Kong on osannut huudahdella kimeällä äänellä “AHIIHI!”? Sinänsä pelkkä huudahdus ei vielä haittaa, mutta ääni on muutenkin jotain aivan muuta kuin mihin olemme vuosikausien aikana oppineet tottumaan. Sama pätee Bowserin kohdalla: perinteisen äänen sijaan kuulemme outoa örinää, jota yksikään aiempi Mario-peli ei ole ollenkaan enteillyt. Luulisi olevan helpompaa ottaa vaikka vanhoja äänitiedostoja ja laittaa ne ääniksi. Tulisi ainakin halvemmaksi. Näin on kaiken lisäksi tehtykin joidenkin hahmojen kohdalla, joiden repliikit ovat välillä selvästi suoraan Super Mario 64 DS:stä.

Kokonaisuudessaan grafiikat kuitenkin ovat miellyttävää katseltavaa, ja valikotkin ovat tyylikkäät. Ainoa huono valikkomusiikki löytyy nettipelin puolelta, mutta johtuneeko se vain siitä, että sitä pimputusta on saanut peliseuraa etsiskellessä kuulla turhankin kauan?

Spam, spam, SPAM!

Esineet ovat jälleen tärkeä osa moninpelin hauskuutta, ja pelissä onkin monia erilaisia moniin eri tarkoituksiin. Tutut esineet, kuten banaaninkuoret, tähdet ja kilvet, ovat edelleen mukana entisine tehoineen. Punaisia kilpiä on tosin hieman muutettu, sillä tällä kertaa ne vaikuttavat hieman tarkemmilta. Mutkassakin on monesti vaikea torjua punainen kilpi banaaninkuoren avulla, sillä se saattaa osua kylkeen. Suorilla punaisten torjuminen on kuitenkin edelleen helppoa kuin heinänteko. Uutuutena tulee Blooper, joka sylkee mustetta alanäytölle, jolloin näkyvyys heikkenee.

Yksinpelissä esineet ovat jälleen pelaajan pahin vihollinen. Varsinkin suurimmissa luokissa alkaa vähitellen mennä hermo kolmen tähden rankia havitellessa, kun hirvittäväkin etumatka voi kuroutua valtaisan esinespämmin vuoksi. Yhden kierroksen aikana niskaan saattaa lentää useitakin sinisiä ja punaisia kilpiä, ja mikä parasta, välillä sinisen kilven tai salaman ajoitus on niin maittava, että pelaaja voi vain katsella, kun ajoneuvoa ja kuskia nostetaan järvestä tai laavasta ylös. Pahinta tässä on se, että vaikka pelaisi virheettömästi eivätkä vastustajat saisi kiinni, esineet voivat silti sakottaa ainakin yhden tähden verran lopullista rankingia muodostettaessa.

Hirvittävä spämmi käy välillä niin ärsyttäväksi, että ainoa vaihtoehto on sammuttaa peli, jonka kuitenkin käynnistää jälleen hetken päästä. Ilman esineitä jännitys olisi kuitenkin poissa, ja pelaaminen voisi välillä käydä tylsäksi. Kiittäkäämme siis sitä armotonta roskaläjää, joka välillä niskaamme kaadetaan.

Sneikkausta ja peukaloharjoitteita

Kontrollit ovat loistavat. Ohjaukseen tottuu helposti ja pian mikä tahansa ajoneuvo liikkuu käsissä kuin ajatuksen voimalla ja täydellä vauhdilla. Pitkästä aikaa ajoneuvoilla voi myös pomppia, mikä on hyvä asia tietyissä tilanteissa tai kohdissa. Miniturbo on mukana myös tässä, ja se saadaan samalla tavalla kuin yleensäkin.

Miniturbo on tässä pelissä erittäin tärkeä elementti, ja ilman sen käyttämistä ei hieman kehittyneemmässä piirissä enää pärjääkään. Pelaajan kehittyessä vauhti on aina vain useammin maksimissa ja miniturboja tulee tehtyä yhä tiheämmin. Pian voikin huomata, että miniturboja saa tehtyä myös suorilla. Tällöin lähes koko kierros menee miniturboja tehdessä. Mikäli tätä ei itse opi huomaamaan, se on pakko opetella muiden kautta. Muuten ei ole palkintopallille menemistä.

Kaikkein himokkaimmat pelaajat kiitävät sneikkauksen avulla ylivoimaisen nopeasti, ja suorillakin sitä voi tehdä parhaimmillaan lähes ilman kiemurtelua. Hirmuisesta sneikkauksesta syntyy kierre, johon muut pelaajat yhtyvät: on pakko tehdä mahdollisimman paljon miniturboja, jos haluaa pärjätä. Tällöin pahimmillaan neljä pelaajaa rätkyttää ristiohjaintaan useidenkin minuuttien ajan miniturboja haalien. Rento pelaaminen on yhtäkkiä muuttunut peukaloa rasittavaksi urheiluksi. Sneikkaus on pelin kontrollien suurin paha.

Tekemistä toviksi

Hirmuisesti pelattavaa pelissä ei kuitenkaan ole, vaikka ratoja onkin jopa 32. Grand Prix ja melkoisen helpot tehtävät eivät tarjoa kovin paljoa tekemistä yksinpelaajalle, joka saa avattua vain muutaman hahmon ja ajoneuvon. Battlekaan ei kovin innostava ole, joten jäljelle jää aika-ajot ja onneksi erittäin koukuttava nettimoninpeli.

Yksinpelaajan kannattaakin hankkia peli oikeastaan vain, jos jaksaa pelata yksinpelejä ja aika-ajoja kauankin. Mikäli pidät moninpelaamisesta offline- ja onlinetilassa, kannattaa peli todellakin hankkia. Moninpelaajalle ja statsihirmulle pelillä on niin paljon annettavaa, ettei siihen kyllästy vielä hetkeen.

Hyvä peli

Mario Kart DS lähti viemään Mario Karteja juuri siihen suuntaan, mihin pitikin: enemmän ratoja, monipuolisemmat ajoneuvot ja ennen kaikkea mahdollisuus pelata netissä. Hyvään suuntaan ollaan selkeästi menossa, ja kyseessä on helposti paras Mario Kart Wiitä ennen julkaistu Mario Kart. Mikäli pidät Mario Karteista, kannattaa tämäkin kappale poistaa kaupan hyllyltä. Toisaalta, sopiihan tämä mainiosti heillekin, jotka aikovat vasta tutustua sarjaan.